Siitä on jo kulunut tovi, kun viimeksi päivitin blogiani. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä seikasta, että olen viettänyt aivan liian paljon aikaa kaupoissa metsästämässä mitäpä muutakaan kuin eettistä kosmetiikkaa. Jostain syystä monet tuotteeni ottivat ja loppuivat juuri samaan aikaan, ja siten olen saanut virittää salapoliisintaitoni äärimmilleen. Eettisen shoppailun rutiinini ovat vähän ruosteessa, koska kosmetiikan suhteen olen erittäin pihi: vaikka tuote osoittautuisi kuinka huonoksi, niin käytän sen aivan loppuun saakka ja toisaalta tuotteet kestävät käytössäni melko kauan. Tämän vuoksi kaapeistani löytyy kosmetiikkatuotteita, jotka ovat jopa vuosia vanhoja ja silti käytössä. (Vaikka oikeastihan ne ovat jo pilaantuneet, mutta ainakaan toistaiseksi orvaskesini ei ole häiriintynyt härskiintyneiden tuotteiden käytöstä.)
Ajattelinkin avata vähän sitä, miten kosmetiikkateollisuus makaa noin niinkuin eettiseltä ja ekologiselta kannalta katsottuna. Kun ryhdyin suunnittelemaan tätä kirjoitusta, ajattelin että räjäytetään pankki kerralla ja avataan koko kriteeristö, mutta tarkemmin asiaa tutkittuani ymmärsin jo ensimmäisen kohdalla, että aamu valkenee ennenkuin viimeinenkin sana on sanottu. Siten tämä kirjoitus lienee syytä jakaa osiin, joten tästä tuleekin tämän blogin ensimmäinen juttusarja!
Ensimmäinen kriteeri lienee selvä: eläinkokeettomuus. On kai valitettava tosiasia, että eläinkokeita jossain määrin vielä tarvitaan esimerkiksi lääketeollisuudessa, mutta kosmetiikkateollisuuden tarpeisiin käytettävät eläinkokeet on nykyään täysin kiellettyjä EU:n kosmetiikka-asetuksen nojalla (1223/2009/EN). EU on siis asteittain kieltänyt valmiiden kosmetiikkatuotteiden ja niiden raaka-aineiden testaamisen eläimillä ja viimeisimpänä kiellettiin myös tällaisten tuotteiden myynti EU:n sisämarkkinoilla. Tarkennuksena täytyy todeta, että edellä mainitussa asetuksessa ja tässä kirjoituksessa kosmetiikalla tarkoitetaan ulkoiseen käyttöön iholle tarkoitettuja tuotteita kuten voiteita, hiusvärejä, antiperspirantteja, meikkejä, ihon puhdistustuotteita ym.
Kuva täältä
Teoriassa EU on siis kosmetiikan saralla eläinkokeeton. Käytännössä
kuitenkin varmasti ja täysin eläinkokeettomia kosmetiikkatuotteita on ilmeisen
vähän. Tämä johtuu siitä, että raaka-aineita tuotetaan EU:n ulkopuolella
ja mahdollisesti (ellei varmasti) sellaisten yritysten toimesta, jotka käyttävät
eläinkokeita. Tätä ei voida mitenkään valvoa. Lisäksi kosmetiikkateollisuus käyttää lääketeollisuuden kanssa samoja raaka-aineita, ja näiden testaaminen on sallittua. Käytännössä usein lääke- ja kosmetiikkatuotteet on
lähtöisin samoilta yrityksiltä, jolloin kosmetiikassa voidaan käyttää
lääketeollisuuden puolella testattuja ainesosia. Lisäksi jos yritys
toimii sellaisilla markkinoilla, joissa eläinkokeiden käyttö on
pakollista (esim. Kiina), se testannee kaikki, myös EU:n markkinoille päätyvät tuotteet eläimillä. Täytyy muistaa, että EU-lainsäädäntö on velvoittavaa vain komissio-jäsenvaltio suhteessa, joten valvontavastuu ja siten sanktioriski on vain ja ainoastaan jäsenvaltioilla. Kuitenkaan ainakaan vielä ei esimerkiksi myyntikieltoa voida valvoa.
Testimielessä tarkistin kahden suuren kosmetiikkayrityksen, L'orealin ja Estee Lauderin internetsivuilta löytyvät eettiset ohjelmat: molemmilla yrityksillä ne ovat melko kattavat, mutta eläinkokeista niissä ei mainita sanaakaan. Toisaalta hiljaisuus asian tiimoilta on kai vain järkevää, sillä kukapa EU:n markkinoilla toimiva haluaisi suoraan ja julkisesti ilmoittaa toimivansa vastoin EU-lainsäädäntöä. Tässä kuitenkin mielestäni osuva esimerkki siitä, että markkinoita ei todellakaan voida valvoa. Enkä tiedä onko tähän aitoa tahtotilaakaan: kosmetiikkateollisuus on sen verran iso business, että vaatisi yksittäiseltä jäsenvaltiolta aika paljon, että se noudattaisi direktiiviä ja kieltäisi tällaisten tuotteiden myynnin. Asetus ei vaadi mitään sen kummempaa eläinkokeettomuuden sertifiointia, joten yrityksen oma vakuutus eläinkokeettomuudesta riittäisi, mikäli jäsenvaltio sitä pyytäisi.
Joka tapauksessa EU:n toimet eläinkokeiden vähentämiseksi ovat olleet tärkeitä. Edelleen kuitenkin eläinkokeita vastustavat järjestöt ylläpitävät erilaisia eläinkokeettomuuden standardeja ja listoja yrityksistä, jotka eivät käytä eläinkokeita. Esimerkiksi Animalialla on oma auditointijärjestelmä täydellisen eläinkokeettomuuden toteamiseksi, ja se järjestelmäänsä perustuvaa eläinkokeettoman kosmetiikan listaa. Lista on muuten yllättävän lyhyt etenkin kun ottaa huomioon EU:n lainsäädännön vaatimukset.. Listan voit nähdä ja tulostaa täältä.
Itse olen ottanut sen linjan, että mikäli vain mahdollista, valitsen todistetusti eläinkokeettoman tuotteen. Pääosin siis kuljen ostoksilla Animalian listan kanssa, mutta tuotteiden löytäminen ei välttämättä ole kovin helppoa, edes Helsingissä. Netistä tilaamalla säästyisi toki aikaa, vaivaa ja ehkä rahaakin, mutta olen vielä sen verran vanhanaikainen, että mielelläni hypistelisin tuotetta ennen ostopäätöstä. Etenkin hajuvesissä on mielestäni ehdotonta, että tuotetta pääsee testaamaan. Valitettavasti myyjät ovat todella huonosti ajantasalla tuotteiden eettisyydestä. Kävipä esimerkiksi niin, että Sokoksella Bare Mineralsin esittelijä vakuutti minulle yrityksen olevan Animalian listalla, vaikka näin ei kyllä todellisuudessa ole. Toisaalta olen myös kohdannut periaatteitani vähätteleviä kommentteja tyyliin "ei näistä nyt kukaan voi varma olla", olankohautuksia sekä välinpitämättömyyttä ("eeen mä tiiä"). Asiakkaana tietysti toivoisin, että jos vaikka haluaisin ostaa ehdottomasti punaisessa pakkauksessa olevaa kosmetiikkaa, niin toivettani kunnioitettaisiin ja jos juuri sellaista tuotetta ei olisi saatavilla, niin vaihtoehtoja voitaisiin yhdessä miettiä. Jos en saa hyvää asiakaspalvelua, voin aivan yhtä hyvin tilata tuotteet netistä. Noin, tulipa tämäkin asia tässä käsiteltyä.
Entäs ne muut eettisyyden ja ekologisuuden kriteerit? Täytyy myöntää, että viime aikoihin saakka en ole ollut erityisen kiinnostunut luonnonkosmetiikasta muuta kuin siitä näkökulmasta, että onko niitä testattu eläimillä. Siten en ole esimerkiksi tuotteiden sisältöön ja raaka-aineiden alkuperään kiinnittänyt erityistä huomiota, koska olen ehkä osittain naiivisti ajatellut, että kosmetiikkateollisuuden ekoilu on hömpöttelyä ja markkinamiesten keksintöä. Palataan tähän juttusarjan toisessa osassa: "luonnonkosmetiikka".
Mukavaa viikonloppua,
Noora
Lähteinä käytetty ja lisätietoja:
