sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Tavallisen elämän alku

Hei vaan.

Maailmantuskani alkaa olla siinä pisteessä, että pelkkä facebook-profiilin päivitys ei enää auta. Lisäksi tietysti haluan vähän säästellä profiiliani, sillä ylenmääräinen avautuminen ei ehkä edistä oletettua suosiotani sosiaalisessa mediassa. Kaikkia ei-vaan-kiinnosta, ja se on ihan ymmärrettävää.  En itsekään jaksa lukea jatkuvaa avautumista jokapäiväisessä uutisfiidissä.

Niinpä loin tämän blogin, jotta voin jakaa (sinulle yksi pakotettu lukijani) jotain siitä, mitä toivottavasti matkanvarrella opin. Tämä blogi tulee siis kertomaan aivan tavallisesta elämästäni ekologisten ja eettisten valintojen äärellä. Koska vapaa-aikani on melko vähäistä ja siten arvokasta, en olisi perustanut tätä, jos olisin löytänyt täysin omiin tarpeisiini vastaavaa tietoa. Koska sitä ei kuitenkaan löytynyt, niin pakkohan tässä on alkaa ottamaan asioista selvää ihan itse. Ja koska haluan tehdä maailmasta edes vähän vähemmän epäeettisen, haluaisin jakaa tietoa myös muille, jotta parempien valintojen tekeminen olisi vähän helpompaa. Nähtäväksi jää, mihin tämä johtaa, vai johtaako mihinkään.

Jollain tavalla eettisyys, eläinten oikeudet ja jonkinlainen maailmantuska ovat olleet iso osa ajatusmaailmaani jo pienestä lähtien. Matkan varrella olen ollut kasvissyöjä, lihansyöjä, rahaton ja ajattelematon opiskelija-kuluttaja, muuten vain ajattelematon ja välinpitämätön ja kaikkea näiden väliltä. Oikeastaan viimeisen vuoden aikana olen kuitenkin herännyt siihen, että välinpitämättömyydellä ei muuteta mitään ja toisaalta, voisiko isompi muutos olla aivan pienistä arkisista valinnoista kiinni? Helposti sitä ajattelee, että yksittäisillä pienillä ostoksilla ei ole mitään merkistystä, mutta markkinoinnin tähtäimessä on kuitenkin ne pienet yksittäiset valinnat, joista toivotaan tulevan useampien valintoja, jotka taas tarkoittavat yrityksille kassavirtaa. 

Palataanpa kuitenkin hetkeksi vielä omiin ajatuksiini, eli miltä pohjalta blogautuksiani jatkossa tulen tekemään, ja mihin ongelmiin tulen erityisesti keskittymään.

1. Kosmetiikan käyttö. Meikkaan, käytän suhteellisen monipuolisesti kosmetiikkaa, haluan tehdä sen kärsimysvapaasti. 

2. Vaatteet ja asusteet. Rakastan niitä. Kenkiä, laukkuja, ihania vaatteita. Olen työssä, jossa täytyy pukeutua suhteellisen siististi, joten luomupuuvilla-hippikaapuihin pukeutuminen ja paljasjalkaisuus ei nyt vaan ole vaihtoehto. Vaateteollisuuden epäeettisyys on kuitenkin valitettavasti sellainen musta-aukko, johon sukellettuaan on mahdotonta nähdä enää valoa tunnelin päässä. Terveiset täältä!

3. Pesuaineet. Minusta on käsittämätöntä, että vielä tänä päivänäkin kaikki kodin puhdistusaineista alkaen testataan lähtökohtaisesti eläimillä. Onneksi vaihtoehtojakin on.

4. Lihansyönti. Kyllä, syön lihaa, ja se, jos mikä on epäeettistä ja epäekologista. Se on kuitenkin asia, josta en ole tällä hetkellä valmis luopumaan, joten parempi on tehdä se sitten niin ekologisesti kuin vain mahdollista.

Siinäpä oli intro. Ensimmäinen blogautus tulee koskemaan näin talven kynnyksellä vaateteollisuutta ja villaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti